Juristi avioeron riita­tilanteisiin

Kun avioero vaatii oikeudellista apua, käänny Turussa sijaitsevan asianajo­toimistomme puoleen

Avioeroon liittyy toisinaan tilanteita, joissa tarvitaan juristin apua. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen elatukseen ja huoltajuuteen liittyvät riidat sekä ositukset eli omaisuuden jakamiset. Turkulainen Asianajo­toimisto Joni Brander on hoitanut useita avioero­tilanteita, joissa on tarvittu lakimiestä. Lue seuraavasta lisää aiheesta ja ota yhteyttä, mikäli tilanteesi vaatii apuamme.

Avioeron hakeminen ja myöntäminen

Avioeron myöntäminen lähtee harkinta-ajasta, joka alkaa avioerohakemuksen jättämisestä ja kestää 6 kuukautta. Avioero myönnetään tuon harkinta-ajan jälkeen tai heti hakemuksen jättämisen jälkeen, mikäli puolisot ovat asuneet sitä ennen erillään yhtäjaksoisesti viimeiset 2 vuotta. Jos puolisot tekevät yhteisen arvioerohakemuksen, harkinta-aika alkaa hakemuksen jättämisestä käräjä­oikeudelle, mutta vain toisen puolisen tehdessä hakemuksen harkinta-aika alkaa hakemuksen tiedoksi antamisesta toiselle puolisolle.

6 kk harkinta-ajan jälkeen on jätettävä niin sanottu toisen vaiheen hakemus käräjäoikeudelle (joko molempien puolisoiden tai vain toisen toimesta), jonka jälkeen käräjäoikeus myöntää avioeron. Jos toiseen vaiheen hakemusta ei ole tehty vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta, avioeroasia raukeaa.

Avioeron hakeminen ei vaadi perusteita.

Lasten huolto ja muut avioeron liitännäisasiat

Käräjäoikeus voi ratkaista avioeron yhteydessä siihen liittyviä asioita. Tällaisia ovat lasten huolto, elatusapu ja tapaamisoikeus. Ratkaistavaksi voi tulla myös se, kumpi puolisoista saa jäädä toistaiseksi asumaan heidän yhteiseen kotiinsa.

Turun keskustassa sijaitseva asianajotoimistomme juristi on apuna kaikissa edellä mainituissa avioeroon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä, jos haluat kysyä neuvoa tai epäröit esimerkiksi osituksen hoituvan oikeaoppisesti ilman ulkopuolista apua.

Ositukset eli omaisuuden jakamiseen liittyvät asiat

Ositus. Kun avioerohakemus jätetään, syntyy samalla peruste ositukselle, joka on tehtävä aina. Ositus tarkoittaa omaisuuden jakamista, jota puolisot voivat vaatia. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ei ositusta tarvitse tehdä, vaan ainoastaan omaisuuden erottelu. Yhteisen omaisuuden ollessa kyseessä tulee se vaadittaessa jakaa osituksessa tai erottelussa.

Sopimusositus. Puolisot voivat sopia osituksesta ilman oikeuden määräämää pesänjakajaa – tällöin puhutaan sopimusosituksesta. Osituksesta kannattaa silti aina laatia kirjallinen sopimus.

Toimitusositus. Jos puolisot eivät pysty sopimaan osituksesta, tuomioistuimelta voidaan hakea pesänjakajaa hoitamaan omaisuuden ositus.

Osituksen tekeminen vaatii aina selvityksen kummankin puolison omaisuudesta, yhteisestä omaisuudesta ja siitä omaisuudesta, johon toisella puolisoista ei ole avio-oikeutta. Näin ollen puolisoiden omaisuudesta ja sen arvosta sekä veloista on hankittava tarvittavat selvitykset.

On tärkeää, ettei aikaa kulu liikaa avioeron ja osituksen välillä, sillä ositukseen vaikuttavien tietojen selvittäminen vaikeutuu ajan kuluessa, jolloin ositus voi toteutua virheellisesti. Tärkeää on myös huomioida, että ositettavan omaisuuden arvo määräytyy ositushetken mukaan eikä ositusperusteen syntyhetken eli avioerohakemuksen jättöhetken mukaan. Ositus on tehtävä viimeistään puolison kuoleman jälkeen ennen perinnönjakoa

Omaisuuden kirjaaminen. Kun ositus päättyy, on omaisuus kirjattava eri rekistereihin. Kiinteistöjen kohdalla on haettava lainhuutoa, ja asunto-osakkeissa osakekirjaan on tehtävä siirtomerkinnät ja ilmoittaa isännöitsijälle osakkeiden siirtymisestä.

Jäikö kysyttävää? Jätä yhteys­tietosi, otamme yhteyttä!

Kysy lisää palveluista, hinnoista tai aikatauluista. Palaamme asiaan mahdolli­simman pain.