Kokenut asian­ajaja apunasi

Kun olet rikoksesta syytettynä, ota hyvissä ajoin yhteyttä Turussa sijaitsevaan toimistoomme

Jos olet rikosasiassa syytettynä (vastaajana) tai sitä vastoin joutunut rikoksen uhriksi, olet oikeutettu saamaan asiantuntevaa oikeudellista apua. Ota tällöin yhteyttä Turussa sijaitsevaan toimistoomme, josta saat avuksesi asianajajan, jolla on pitkä kokemus rikosasioiden hoitamisesta.

Avustajan tarve syntyy monesti jo esitutkinta­vaiheessa poliisin suorittaessa rikostutkintaa. Viimeistään avustajan tarve on käsillä siinä vaiheessa, kun asiaa käsitellään käräjäoikeudessa. Esitutkinnassa poliisin velvollisuutena on tiedustella ennen kuulustelun aloittamista, haluaako kuulusteltava avustajan paikalle. Vähänkin vakavammissa rikosepäilyissä on syytä ainakin keskustella rikosasioita hoitavan asianajajan kanssa ennen kuulustelua. Aina asianajajan läsnäolo kuulustelu­tilanteessa ei kuitenkaan ole tarpeen. Nyrkkisääntönä voisi todeta, että jos vähänkin tuntuu siltä, että ei halua kuulustelua suoritettavan ilman avustajaa, on avustaja hyvä pyytää paikalle.

Pidätys ja vangitseminen

Poliisi voi ottaa kiinni rikoksesta epäillyn. Kiinnioton ensimmäistä vaihetta kutsutaan pidätykseksi. Pidätys perustuu poliisin päätökseen. Pidätettynä voidaan pitää enintään kiinniottopäivää seuraavaan kolmanteen päivään. Mikäli tämän jälkeen kiinni­pitämistä halutaan jatkaa, on poliisin tehtävä tuomioistuimelle vaatimus epäillyn vangitsemisesta. Käräjä­oikeudessa järjestetään vangitsemis­käsittely, jossa epäilty joko määrätään vangittavaksi tai vapautetaan. Vangitseminen (tutkintavankeus) voi kestää pitkäänkin. Vangitsemisen edellytykset on kuitenkin mahdollista saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi määräajoin uudelleen.

Syyte­harkinta, syytteen nostaminen ja istunnot

Jos poliisi esitutkinnan perusteella tulee siihen tulokseen, että henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, siirtää poliisi asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Mikäli syyttäjä syyteharkinnan tuloksena päättää nostaa syytteen, laatii syyttäjä haastehakemuksen ja siirtää sen vireille käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudessa rikosasiat käsitellään suullisessa istunnossa (vähäiset rikosasiat voidaan vastaajan suostumuksella käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä), jonne vastaaja haastetaan paikalle. Osa rikosasioista voidaan käsitellä riippumatta siitä, saapuuko vastaaja paikalle istuntoon. Mikäli asia on sen kaltainen, että vastaajan on oltava henkilökohtaisesti läsnä istunnossa, määrätään vastaajalle poissaolon varalta uhkasakko.

Tuomion antaminen

Käräjäoikeus antaa tuomion joko heti istunnon päätyttyä tai myöhemmin ns. kanslia­tuomiona. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Rikosasioissa, joissa rangaistukseksi on tuomittu sakkoa tai vankeutta vähemmän kuin kahdeksan kuukautta, on hovioikeudelta kuitenkin saatava jatkomenettely­lupa ennen kuin hovioikeus ottaa valituksen käsiteltäväkseen.

Vakavissa rikoksissa voidaan vastaaja määrätä vangittavaksi heti tuomion antamisen jälkeen. Yleensä vankeus­rangaistuksen täytäntöönpano ei kuitenkaan tapahdu heti tuomion antamisen jälkeen. Käräjäoikeus ei päätä vankeus­rangaistuksen täytäntöön­panosta, vaan tästä huolehtivat eri viranomaiset.

Asianajajan voit saada myös valtion varoin – kysy lisää!

Rikosasian vastaajalla on oikeus tuloista riippuen saada itselleen avustaja tarvittaessa valtion varoin. Avustaja tai puolustaja voidaan määrätä jo esitutkintavaiheessa. Ota yhteyttä, niin jutellaan tilanteestasi ja katsotaan yhdessä, millä tavoin asianajajamme lähtee sinua auttamaan. Voimme sopia tapaamisen esimerkiksi Turun keskustassa sijaitsevalle toimistollemme.

Jäikö kysyttävää? Jätä yhteys­tietosi, otamme yhteyttä!

Kysy lisää palveluista, hinnoista tai aikatauluista. Palaamme asiaan mahdolli­simman pain.