Jos olet rikosasiassa syytettynä (vastaajana) tai olet joutunut rikoksen uhriksi, olet oikeutettu saamaan asiantuntevaa oikeudellista apua. Ota tällöin yhteyttä Turussa sijaitsevaan toimistoomme, josta saat avuksesi rikosasianajajan, jolla on pitkä kokemus rikosasioiden hoitamisesta.
Kun olet rikoksesta syytettynä, ota hyvissä ajoin yhteyttä meihin
Avustajan tarve syntyy monesti jo esitutkintavaiheessa poliisin suorittaessa rikostutkintaa. Viimeistään avustajan tarve on käsillä siinä vaiheessa, kun asiaa käsitellään käräjäoikeudessa. Esitutkinnassa poliisin velvollisuutena on tiedustella ennen kuulustelun aloittamista, haluaako kuulusteltava avustajan paikalle.
Vähänkin vakavammissa rikosepäilyissä on syytä ainakin keskustella rikosasioita hoitavan asianajajan kanssa ennen kuulustelua. Aina asianajajan läsnäolo kuulustelutilanteessa ei kuitenkaan ole tarpeen. Nyrkkisääntönä voisi todeta, että jos vähänkin tuntuu siltä, että ei halua kuulustelua suoritettavan ilman avustajaa, on avustaja hyvä pyytää paikalle.
Pidätys ja vangitseminen
Poliisi voi ottaa kiinni rikoksesta epäillyn. Kiinnioton ensimmäistä vaihetta kutsutaan pidätykseksi. Pidätys perustuu poliisin päätökseen. Pidätettynä voidaan pitää enintään kiinniottopäivää seuraavaan kolmanteen päivään.
Mikäli tämän jälkeen kiinnipitämistä halutaan jatkaa, on poliisin tehtävä tuomioistuimelle vaatimus epäillyn vangitsemisesta. Käräjäoikeudessa järjestetään vangitsemiskäsittely, jossa epäilty joko määrätään vangittavaksi tai vapautetaan. Vangitseminen (tutkintavankeus) voi kestää pitkäänkin. Vangitsemisen edellytykset on kuitenkin mahdollista saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi määräajoin uudelleen.
Syyteharkinta, syytteen nostaminen ja istunnot
Jos poliisi esitutkinnan perusteella tulee siihen tulokseen, että henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, siirtää poliisi asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Mikäli syyttäjä syyteharkinnan tuloksena päättää nostaa syytteen, laatii syyttäjä haastehakemuksen ja siirtää sen vireille käräjäoikeuteen.
Käräjäoikeudessa rikosasiat käsitellään suullisessa istunnossa (vähäiset rikosasiat voidaan vastaajan suostumuksella käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä), jonne vastaaja haastetaan paikalle. Osa rikosasioista voidaan käsitellä riippumatta siitä, saapuuko vastaaja paikalle istuntoon. Mikäli asia on sen kaltainen, että vastaajan on oltava henkilökohtaisesti läsnä istunnossa, määrätään vastaajalle poissaolon varalta uhkasakko.
Tuomion antaminen
Käräjäoikeus antaa tuomion joko heti istunnon päätyttyä tai myöhemmin ns. kansliatuomiona. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Rikosasioissa, joissa rangaistukseksi on tuomittu sakkoa tai vankeutta vähemmän kuin kahdeksan kuukautta, on hovioikeudelta kuitenkin saatava jatkomenettelylupa ennen kuin hovioikeus ottaa valituksen käsiteltäväkseen.
Vakavissa rikoksissa voidaan vastaaja määrätä vangittavaksi heti tuomion antamisen jälkeen. Yleensä vankeusrangaistuksen täytäntöönpano ei kuitenkaan tapahdu heti tuomion antamisen jälkeen. Käräjäoikeus ei päätä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta, vaan tästä huolehtivat eri viranomaiset.
